torstai 17. lokakuuta 2013

Päivät ne vaan vilisee..

Elikkäs, Koldingista huonoin yöunin homma jatkui.
Jälleen kerran edessä oli aamureippailut rinkan kanssa, nyt noin 5km.
Hiljalleen reissun aikana tuo kävely on alkanut tuntumaan kevyemmältä, tai ainakin hieman helpommalta.
Totesin että sopivin liftauspaikka on kyltin takana joka kieltää tiellä kävelyn ja pyöräilyn.
Ei muuta kuin piennarta pitki noin 10 metriä kyltin taakse ja peukku pystyyn.
Taas legendaarisen 15 minuutin kuluttua auto pysähtyi kohdalle ja suuntakin on oikea.
Tällä kertaa kyydin tarjosi Tsetseniasta kotoisin oleva nuorehko muslimipariskunta.. ihan vaan esimerkiksi heitin siitä, kuinka erilaisiin ihmisiin liftaamalla voi törmätä.
Sain kyydin Tanskan ja Saksan rajan tuntumassa olevalle huoltsikalle, pihalla otin tavarani ja lähdin käymään pikaisesti sisällä huoltamossa.
Naisten vessassa käytyäni, kävelin takaisin ulos huoltamosta.
Ulko-ovella vastaan tuli mies, joka kysyi minulta olinko minä se liftari joka on menossa Hampuriin.
Hieman asia ihmetytti ja kysyinkin että mistä hän tiesi mihin olen matkalla.
Mitä ilmeisemmin joku rekkakuski oli nähnyt vilaukselta kylttini kun kävelin sisälle huoltamoon. :D
Oli vaikea käsittää miten sain kyydin tällä tavoin, mutta ei  asia tietysti haitannut.

Pakettiauton kyydissä matka taittui leppoisasti Hampuriin asti.
Hampurissa minulla oli jokunen tunti aikaa kierrellä kaupungilla, ennen kuin tapaisin seuraavan hostini.
Kaupungilla päätin kokeilla onneani starbucks-kahvilassa.
Ja hyvihän se jälleen meni, iso kahvi, muffinssi ja bagel.


Päivä oli lämmin, tai no ainakin "lämmin", joten istuskelin jonkun jorpakon reunalla pitkän tovin nauttien evästä ja lämmintä kahvia.
Ennen hostini tapaamista, kävin vielä parista kahvilasta hakemassa itselleni iltapalaa valmiiksi.
Illalla puoli 8 aikaan tapasimme hostin kanssa keskustassa ja kävelimme hänen asunnolleen..
Jälleen kerran päivä oli ollut kiitettävän pitkä, joten parin tunnin chättäilyn jälkeen oli aika unille.




Seuraavana päivänä luvassa oli rentoilua.
Oli taas mukava tietää ettei ole mihinkään kiirettä, aamupäivällä oli hyvin aikaa valmistella tulevia yöpaikkoja, lähetellä ihan urakalla sohvapyyntöjä eri kaupunkeihin ja miettiä hieman mahdollisia reittivaihtoehtoja..
Jossain vaiheessa päivällä hostini käytti minua kävellen kierroksen ympäri kaupunkia, jopa siellä reeperpaanilla.
Siitä voinkin sanoa että eikait tuo näyttäny sen erikoisemmalta ku muukaan kaupunki.
Mutta ihan mielenkiintoinen kaupunki tuo Hampuri noin yleisesti.
Kotimatkalla hostini halusi nähdä kun hankin ruokaa, neljässä ensimmäisessä paikassa ei lykästänyt.
Mutta seuraavasta sain leivän ja seuraavasta kaksi pientä leivonnaista.
Hostini hämmästeli tilannetta varmasti yhtä paljon kun minä ensimmäistä kertaa nähdessäni vastaavaa. :)
Hän vain toisteli lauseita "no way" & "that is so cool".
Matkalla hän totesi että minun kannattaisi kysyä ruokaa hänen asuntonsa lähellä olevasta dönerkebab-paikasta ja totesin että miksipä ei.
Ei kun tuumasta toimeen ja hetkeä myöhemmin kävelin ulos paikasta kebab kourassani.

Illalla hostillani oli hieman menoja, joten päätin käydä vielä kierroksen kaupungilla. Aikaisemmin päivällä yhdessä kahvilassa minulle sanottiin että tulla käymään uudestaan ennen sulkemista mikäli haluan ilmaista ruokaa.
Koska olin lähettyvillä, päätin tietysti pistäytyä paikassa.
Ja toki parissa muussakin......

Kuvamatskuahan löytyy fb:n kansiosta blogiin liittyen ja Hampurissa ruokaa sain vähintään riittävästi.
Joten osan annoin hostille ja hänen kämppikselleenkin.
Illalla luvassa oli hyvää ruokaa, mahtavaa seuraa ja rentoa fiilistä.

Edit: Nyt kuvat myös täällä. :)


(Hmm.. pitäisköhän tästä lähtien alkaa käyttämään viikonpäiviä jokaisen uuden päivän alussa niin te lukijat pysyisitte vähän paremmin kärryillä. Itellähän viikonpäivät on menny sekaisin jo monet kerrat.)


Joten, niin koitti torstai-aamu ja matkan oli jatkuttava kohti Hannoveria.
Olen todennut että klo 12 on ollut hyvä aika aloittaa liftaaminen, tai yleensä olen aikalailla samoihin aikoihin ollut liikkeellä.
Klo 11 jälkeen siis aamureippailut ja noin 12 kieppeillä peukutus taas alkoi.
Nyt hieman sateisissa merkeissä, pitkään en kuitenkaan joutunut sateessa norkoilemaan koska jälleen maaginen 15min ja istuin jo auton kyydissä.


Matkalla satoi aivan kaatamalla vettä, mutta onneksi Hannoveria kohti sää kirkastui hieman ja sade loppui.
Aivan Hannoveriin asti en kuitenkaan vielä päässyt, mutta matkaa ei ollut enää montaa kymppiä.
Seuraavaa kyytiä loppumatkalle jäin odottamaan Ikean viereen, kuulemma Hannoverilaiset käyvät paljolti shoppailemassa siellä ja mikäli ei lykästäisi, voisin käydä kysymässä autoa lainaan viereisestä ferrariliikkeestä. =)
Aahhh, miksi nyt vasta blogia kirjoittaessa tajusin että oishan siellä pitäny ees läpällä käyä kysymässä jos vaikka auton lahjoittaisivat tms. Tyhmätyhmätyhmä...

Mutta tosiaan, Ikeaan vievän tien varrelta sainkin pian kyydin Hannoverin keskustaan.
Keskustassa päätin pistäytyä ensimmäiseen kahvioon joka sattui sopivasti kohdalle.
Kahviossa omistaja perheineen istui juuri syömässä, mies tuli tiskin taakse muttei puhunut kuin portugalia ja saksaa, joten pienoinen kielimuuri olisi edessä.
Perheen tyttäret 8v ja 9v puhuivat kuitenkin hieman englantia ja he selittivät vanhemmilleen tarinani.
Perheen äiti pyysikin minut pöytään ja kohta edessäni oli pastaa ja pihviä. Ihan tätä en osannut olettaa, mutta tietysti ruoka maistui.!
Oivallinen esimerkki eri kulttuurin vieraanvaraisuudesta, käsittämättömän hienoja ihmisiä.
Perhettä kiinnosti kovasti tietää kaikenlaista tietoa minusta.
Tytöt yrittivätkin parhaansa mukaan kysyä asioita kuten mistä olen kotoisin, onko minulla eläimiä, minne olen matkalla.
Näytinkin puhelimen kartalta missä Suomi ja Oulu sijaitsevat, sekä kerroin heille kaikenlaista itsestäni ja reissustani.
Lähtiessäni kahviosta, tytöt kävivät vielä ovelta huutamassa minulle onnea matkaan.

Hannoverin hostini asui ihan kahvion vieressä ja olinkin pian perillä yöpaikassani.
Jonkin tovin juteltuamme, hostini lähti omille asioilleen ja minä suuntasin kaupungille kiertelemään ja tutkimaan hieman paikkoja.





Tietysti samalla kävin kyselemässä hieman ruokaa, nyt kuitenkin ruoan saanti oli hieman hankalampaa, kielimuuri oli parissakin paikassa suurena esteenä.
Mutta yrittänyttä ei laiteta ja lisää evästäkin tuli taas saatua.
=) en siis elä suuremmin nälässä tänäänkään.

Huomenna uudet seikkailut, pitempi etäisyys liftausmatkassa ja jälleen uusi maa minulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti